Metsäterveyslaskurin ensimmäinen testiversio on julkistettu
Metsien hyvinvointivaikutuksia arvioiva Metsäterveyslaskuri on avattu avoimesti testattavaksi. Laskurilla on mahdollista tarkastella metsissä ulkoilun terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ja niiden ansiosta säästettyjä yhteiskunnallisia kustannuksia.
Metsästä buustia hyvinvointiin ja terveyteen -tutkimushankkeessa kehitettävä Metsäterveyslaskuri on nyt avattu ensimmäisen testivaiheen käyttäjille. Avoimella laskurilla mitataan metsien terveys- ja hyvinvointivaikutusten taloudellista merkitystä yhteiskunnalle.
Laskurissa on kaksi erillistä toimintoa:
- Laskurilla on mahdollista tarkastella kuntien/kaupunkien luonnossa tapahtuvan ulkoilun arvioituja terveys- ja hyvinvointivaikutuksia sekä taloudellista arvoa säästettyjen yhteiskunnallisten kustannusten muodossa (Metsämme ja me sekä Luonnon hyvinvointivaikutukset kunnittain -välilehdet).
- Laskurin avulla voidaan arvioida metsässä tapahtuvan toiminnan aikaansaamia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ja tätä kautta syntyvää kustannussäästöä yhteiskunnalle (Toiminta metsässä ja sen hyvinvointivaikutukset -välilehti).
Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita kokeilemaan laskuria ja antamaan siitä palautetta käynnissä olevalla testijaksolla hankkeen verkkosivuilla.
Tietoja laskurin taustasta
Laskurin arviointimetodologia pohjautuu Sosped Keskus Oy:n aiemmissa hankkeissaan kehittämään ilmiöpohjaiseen vaikutusten arviointiin.
”Ilmiöpohjaisuus tarkoittaa tässä, että metsien terveys- ja hyvinvointivaikutuksia eri ikäryhmille arvioidaan kahden ilmiön kautta. Valitut ilmiöt ovat terveysliikuntasuositusten mukaan riittävä liikkuminen 20–64-vuotiailla aikuisilla ja vahvan positiivisen mielenterveyden kokeminen 10–19-vuotiailla lapsilla ja nuorilla”, kertoo Sosped Keskuksen arviointiasiantuntija Eero Jussila.
Näiden kahden ilmiön alle on koottu niihin liittyviä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia sekä vaikutuksista aiheutuvia taloudellisia seurauksia. Taloudellisia seurauksia kutsutaan vaikutusketjuiksi ja ne ovat nähtävissä Vaikuttavuusaineisto-välilehdellä.
Metsissä vietetyn ajan vaikutusten mallintaminen perustuu arvioihin siitä, miten luonnossa ulkoilu vaikuttaa vaikutusketjujen kuvaamiin seurauksiin, joko suoraan tai välillisesti näiden kahden arvioidun ilmiön kautta. Vaikutusketjuissa laaditut arviot on tehty tutkimuskirjallisuuteen perustuen ja kaikista mahdollisista vaikutuksista vain olennaisimmat valittiin laskuriin. Sosped Keskuksen lisäksi Helsingin yliopiston taloustieteen osaston tutkijoita osallistui vaikutusketjujen taloudelliseen arvottamiseen ja mallinnuksen luotettavuuden arvioimiseen.
Metsäterveyslaskuri pyrkii huomioimaan myös eri kuntien luontoympäristöjen koostumuksen vaikutuksen metsien terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin. Kun laskurissa valitaan kunta, jota halutaan tarkastella, kertoo laskuri kunnan luontoympäristön koostumuksen jakautuen neljään terveyttä erityisesti edistävään luontoympäristötyyppiin: reunametsään (edge forest), avaraan metsään (spacious forest) ja syvään metsään (deep forest) sekä muihin viheralueisiin.
Mallinnuksessa on huomioitu korkeintaan kahden kilometrin päässä taajama-alueista sijaitsevat metsät. Näistä koostuvan kunnan luontoympäristön vaikutusta kahteen valittuun ilmiöön (eli niitä kuvaaviin Sotkanet-indikaattoreihin) on sitten mallinnettu tilastollisesti. Tämän tilastollisen mallinnuksen pohjalta laskurissa on arvioitu, kuinka paljon eri kuntien luontoympäristö vahvistaa tai heikentää metsien terveys- ja hyvinvointivaikutuksia suhteessa keskimääräisen suomalaisen kunnan luontoympäristön vaikutukseen. Luontoympäristötyyppien luokittelun ja niihin liittyvän tilastollisen mallinnuksen ovat toteuttaneet Jyväskylän yliopiston tutkijat.
Laskurin testiversion laatiminen ajoittui suurilta osin keväälle 2025, ja tähän työhön osallistuivat kaikki hankeosapuolet. Laskurin muuntamisen verkkosivuille sopivaan Power Bi -muotoon toteutti Greenstep Oy.
Testaa Metsäterveyslaskuria hankkeen etusivulla.
