Metsäterveyslaskuri: ensimmäisen webinaarin satoa
Metsäterveyslaskurin julkaisu lähestyy. Syksyn 2026 webinaarisarjassa laskurin toimintaperiaatetta esitellään käytännön esimerkkien kautta. Ensimmäinen webinaari järjestettiin 8.10. Webinaarin esitykset löytyvät tämän blogitekstin lopusta.
Miksi Metsäterveyslaskuria tarvitaan?
Metsien myönteiset vaikutukset hyvinvointiin tunnistetaan yhä paremmin, mutta niiden merkitystä on ollut vaikea kuvata päätöksenteossa vertailukelpoisina lukuina. Metsäterveyslaskuri vastaa tähän tarpeeseen. Se on kaikille avoin arviointityökalu, jonka avulla voidaan tarkastella kuntien lähimetsien ja metsässä järjestettävän toiminnan hyvinvointi- ja terveyshyötyjä sekä arvioida hyötyihin liittyviä vältettyjä kustannuksia.
Luontoympäristöjen hyvinvointiarvo voidaan kunnissa ja järjestöissä tunnistaa tärkeäksi, mutta se jää helposti taloutta, rakentamista tai muita mitattavia vaikutuksia koskevien lukujen varjoon. Erityisesti maankäytön suunnittelussa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä luontotoiminnan vaikuttavuuden osoittamisessa tarvitaan tietoa, joka täydentää laadullisia kuvauksia.
Metsäterveyslaskuri ei tee päätöksiä käyttäjän puolesta eikä mittaa luonnon kaikkia arvoja euroissa. Sen tehtävänä on tuottaa yksi lisänäkökulma päätöksenteon, toiminnan kehittämisen, raportoinnin ja vaikuttavuusviestinnän tueksi.
Ketkä Metsäterveyslaskuria ovat kehittäneet?
Metsäterveyslaskuria on kehitetty Metsästä buustia hyvinvointiin ja terveyteen -hankkeessa. Hankkeessa ovat mukana Sosped Keskus, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Avoin ry ja Luontoliitto. Työtä on rahoitettu Koneen Säätiön Metsän puolella -aloitteesta vuosina 2025–26. Laskuri pohjautuu Sosped Keskuksen ilmiöpohjaiseen arviointiin. Metsäterveyslaskuria on työstetty sidosryhmätyöpajoissa ja sitä ovat arvioineet testikäyttäjät – saatua palautetta on hyödynnetty jatkokehityksessä. Metsäterveyslaskurin kehittämiseen on näin yhdistynyt tutkimusosaamista sekä kuntien, järjestöjen ja käytännön toimijoiden näkökulmia.
Mihin laskurin toiminta perustuu?
Metsäterveyslaskuri yhdistää useita tietolähteitä. Sen taustalla ovat tutkimuskirjallisuus luonnon, liikkumisen ja terveyden välisistä yhteyksistä, kuntakohtaiset tilastot väestön liikkumisesta ja terveydestä sekä selvityksiin perustuvat arviot terveysongelmien ja riittämättömän liikkumisen seurauksista. Lisäksi huomioidaan taajamien läheisyydessä olevien metsäympäristöjen ominaisuuksia sekä niiden yhteyksiä hyvinvointiin.
Metsäterveyslaskurissa tarkastellaan tällä hetkellä kahta terveysilmiötä: lasten ja nuorten koettua hyvää mielenterveyttä sekä alle 65-vuotiaiden aikuisten liikkumissuosituksen mukaista riittävää liikkumista. Aikuisten osalta arviointiketju etenee luonnossa liikkumisesta fyysisen aktiivisuuden muutoksiin ja edelleen niihin liittyviin terveysvaikutuksiin. Lasten ja nuorten osalta tarkastelun kohteena on luontoympäristöjen yhteys koettuun mielenterveyteen. Metsäterveyslaskurin arvio ei siis kata kaikkia luonnon mahdollisia vaikutusmekanismeja, kuten mikrobialtistusta tai sosiaalisia vaikutuksia.
Kaksi tapaa käyttää laskuria
Ensimmäisessä käyttötavassa arvioidaan kunnan taajamien lähellä sijaitsevien metsäympäristöjen hyvinvointihyötyjä. Tarkasteluun sisältyvät enintään kahden kilometrin etäisyydellä taajamista olevat metsät ja metsäiset ympäristöt. Metsäterveyslaskuri kokoaa tietoa alueen metsäkoostumuksesta ja suhteuttaa sen kuntakohtaisiin tietoihin aikuisten liikkumisesta tai lasten ja nuorten mielenterveydestä.
Toisessa käyttötavassa arvioidaan metsässä järjestettävän toiminnan, kuten liikuntaneuvonnan, järjestön luontotoiminnan tai muun ryhmätoiminnan hyvinvointihyötyjä. Käyttäjä voi syöttää Metsäterveyslaskuriin toiminnassa mitatun muutoksen osallistujien liikkumisessa tai mielenterveydessä sekä tiedon luonnossa vietetystä ajasta. Jos omaa mittaustietoa ei ole, laskuri hyödyntää oletusarvoina kuntakohtaisia tilastoja ja Luonnonvarakeskuksen ulkoilutilastoihin perustuvaa arviota luonnossa vietetystä ajasta.
Mitä tulokset kertovat?
Metsäterveyslaskuri arvioi, miten luonnossa liikkumiseen ja oleskeluun liittyvät muutokset voivat vähentää terveyspalvelujen tarvetta ja sairauspoissaoloja. Tuloksissa voidaan tarkastella myös sitä, miten arvioidut vältetyt kustannukset kohdistuvat esimerkiksi hyvinvointialueille, valtiolle ja työnantajille. Näin metsien ja luontotoiminnan merkitys voidaan esittää päätöksenteossa aiempaa havainnollisemmin.
Tuloksia on tulkittava arvioina, ei tarkkoina ennusteina. Niihin vaikuttavat käytetyt lähtötiedot, tutkimuskirjallisuudesta johdetut oletukset, kohderyhmän terveydentila ja se, kuinka hyvin toiminnassa tapahtunut muutos on mitattu. Metsäterveyslaskurin kehitystyössä ei ole tehty uutta systemaattista kirjallisuuskatsausta tai uutta tutkimusta luonnon ja terveyden yhteyksistä, vaan työkalu kokoaa olemassa olevaa tutkimus-, tilasto- ja selvitystietoa käytännölliseen arviointimuotoon.
Työkalu tiedolla johtamisen tueksi
Metsäterveyslaskurin keskeinen vahvuus on siinä, että se kokoaa hajallaan olevaa tietoa ymmärrettävään muotoon. Kunnille se voi tarjota tukea hyvinvointityöhön ja maankäytön vaikutusten arviointiin. Järjestöille ja muille luontotoiminnan järjestäjille se voi auttaa osoittamaan toiminnan merkitystä rahoittajille, osallistujille ja päättäjille. Samalla Metsäterveyslaskuri muistuttaa, että euromääräinen arvio on vain yksi tapa kuvata metsien arvoa. Luonnon monimuotoisuuteen, virkistykseen, yhteisöllisyyteen ja luontosuhteeseen liittyvät hyödyt täydentävät kuvaa metsien kokonaismerkityksestä.
Kirjoittaja on Metsäterveyslaskuri-työryhmä: Metsästä buustia hyvinvointiin ja terveyteen -hanke.
Ensimmäisen webinaarin esitykset voit ladata täältä. Tule kuulemaan lisää webinaarisarjan seuraaviin osiin 22.10. Klo 16-17 ja 5.11. klo 16-17. Lisätiedot ja ilmoittautuminen.
Blogisarjassa seuraavaksi: Metsäterveyslaskuri testissä: miten kuntien luontoympäristöissä toteutettavien palveluiden taloudellista merkitystä voidaan arvioida Metsäterveyslaskurilla?
