Metsäterveyslaskuri testissä: miten kuntien luontoympäristöissä toteutettavien palveluiden taloudellista merkitystä voidaan arvioida?
Luonnossa liikkumisen tiedetään olevan hyödyksi ihmisen terveydelle sekä fyysisesti että henkisesti. Mutta miten tätä arvoa voitaisiin mitata? Metsäterveyslaskuri on arviointityökalu, jolla kunta- ja järjestötoimijat voivat arvioida luonnon hyvinvointivaikutuksia ja niiden taloudellista merkitystä. Metsäterveyslaskurin kehitysvaiheessa työkalua testattiin kuntien liikuntaneuvonnasta kerätyllä aineistolla.
Kaksi palvelua, kaksi erilaista toteutustapaa
Metsäterveyslaskurilla tarkasteltiin kahden eri kaupungin liikuntaneuvontapalvelua Luonnonvarakeskuksen Luontolähete-hankkeessa kerätyn aineiston avulla. Lahdessa toteutettiin luontoliikuntaneuvontaa, jossa asiakkaita kannustettiin järjestelmällisesti viettämään aikaa ja liikkumaan luonnossa. Kajaanissa toteutettiin tavanomaista liikuntaneuvontaa asiakkaiden omista tarpeista ja mieltymyksistä lähtien. Luonnossa liikkuminen oli mahdollista, mutta siihen ei ohjattu kaikkia asiakkaita systemaattisesti.
Palveluihin osallistui alun perin 31 henkilöä Lahdessa ja 10 Kajaanissa, ja noin 70 prosenttia pysyi mukana loppumittaukseen saakka. Ryhmät olivat taustatekijöiltään pääosin samankaltaisia. Luontoliikuntaneuvonnan ryhmässä oli kuitenkin enemmän itse raportoituja lääkärin diagnosoimia sairauksia. Tämä huomioitiin arviointimenetelmässä, minkä vuoksi kahden palvelun tuloksia ei ole mielekästä verrata suoraan keskenään.
Oletusarvojen sijaan mitattua muutosta
Metsäterveyslaskurin toiminta perustuu kuntakohtaisiin liikkumista (aikuiset) ja mielenterveyttä (lapset ja nuoret) tilastoihin, tutkimuskirjallisuuteen luonnon terveyshyödyistä sekä arvioihin liikkumattomuuden ja mielenterveyden haasteiden seurauksista. Jos toiminnan järjestäjällä ei ole omia mittaustietoja, metsäterveyslaskuri hyödyntää oletusarvoina kuntatason tilastoja ja Luonnonvarakeskuksen ulkoilutilastoon perustuvaa arviota luonnossa vietetystä ajasta.
Liikuntaneuvonnan tapauksessa oletusarvoja voitiin korvata todellisella mitatulla aineistolla osallistujien liikkumisen määrästä ja luonnossa vietetystä ajasta. Suosituksen mukainen liikkuminen lisääntyi molemmissa ryhmissä tilastollisesti merkitsevästi. Metsäterveyslaskuriin syötettiin kuudessa kuukaudessa tapahtunut muutos terveysliikuntasuosituksen mukaisessa liikkumisessa sekä osallistujien keskimääräinen luonnossa viettämä aika.
Metsäterveyslaskuri muunsi muutokset euroiksi
Metsäterveyslaskurin arviointimenetelmää muokattiin luontoliikuntaneuvonnan osallistujien lähtötietojen perusteella, sillä sairauksien yleisyys poikkesi väestötasosta. Luontoliikuntaneuvonnan arvioitiin tuottavan kustannussäästöjä vuosittain noin 100–200 euroa per osallistuja. Jos vastaava palvelu tavoittaa vuosittain 200 samanlaiseen kohderyhmään kuuluvaa liikuntaneuvonnan asiakasta, viiden vuoden säästöpotentiaali on noin 100 000–200 000 euroa.
Tavanomaisen liikuntaneuvonnan osallistujien sairastavuus vastasi väestötasoa, joten arvioinnissa voitiin käyttää metsäterveyslaskurin kaikille avointa perusversiota. Arvioitu säästö oli noin 28–56 euroa osallistujaa kohden vuodessa. Jos palvelu tavoittaa vuosittain 200 vastaavaa asiakasta, viidessä vuodessa kertyväksi säästöksi kertyy noin 28 000–56 000 euroa.
Metsäterveyslaskuri osoitti myös, mille tahoille vältetyt kustannukset voisivat kohdentua. Luontoliikuntaneuvonnan esimerkissä suurin osuus säästöistä kohdistui Kelalle vähentyneinä sairauspoissaoloina, minkä lisäksi hyötyjä syntyi työnantajille, perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Tavanomaisen liikuntaneuvonnan esimerkissä suurin osuus kohdistui perusterveydenhuoltoon.
Mitä oikealla aineistolla testaamisesta opittiin?
Testi vahvisti, että Metsäterveyslaskuria voidaan käyttää todellisen toiminnan arviointiin, kun toiminnan järjestäjä mittaa osallistujissa tapahtunutta muutosta. Samalla kokeilu osoitti, että kohderyhmän terveydentila vaikuttaa tuloksiin. Metsäterveyslaskurin kaikille avoin perusversio toimii parhaiten silloin, kun osallistujien sairastavuus vastaa väestökeskiarvoa. Jos kohderyhmässä sairauksia esiintyy selvästi enemmän, arviointia on tarpeen sovittaa käytettävissä olevaan tietoon.
Osallistujamäärät olivat esimerkissä pieniä, joten euromääräisiä tuloksia on tulkittava varovaisesti. Tuloksia ei myöskään ole julkaistu tieteellisesti.
Metsäterveyslaskuri osoittaa käytännössä, miten luonnossa tapahtuvan toiminnan vaikutuksia voidaan viedä askel pidemmälle: osallistujamäärien ja toteutuneen toiminnan kuvaamisesta kohti mitattujen muutosten ja niiden taloudellisen merkityksen arviointia. Samaa periaatetta voidaan soveltaa niin pieneen liikuntaneuvontaryhmään kuin järjestön tuhansia osallistujia tavoittavaan luontotoimintaan. Kun hyvinvointihyödyt saadaan näkyviksi ymmärrettävinä lukuina, ne voivat tukea palvelujen kehittämistä, vaikuttavuusviestintää ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa.
Kuinka suuret säästöt saavutettaisiin, jos kaupungin työikäinen väestö liikkuisi luonnossa enemmän?
Liikuntaneuvonnan asiakastyön tuottamat arvioidut kustannussäästöt voivat tuntua vaatimattomilta, mutta on hyvä huomioida, että liikuntaneuvontapalvelun asiakastapaamiset tavoittavat vain murto-osan kuntalaisista. Kun asiaa tarkastellaan kaupungin koko väestön mittakaavassa, saavutettavat säästöt ovat mittavammat. Testivaiheessa arvioimme, että jos esimerkiksi Lahdessa kaikki terveyden kannalta liian vähän liikkuvat työikäiset alkaisivat viettää aikaa 5 tuntia viikossa luontoympäristössä, vältetyt yhteiskunnalliset kustannukset olisivat kymmeniä miljoonia euroja vuoteen 2031 mennessä. Arvioiduista kustannussäästöistä noin 64 % kohdistuu hyvinvointialueelle vähentyneinä terveyspalvelumenoina ja loput säästöistä jakautuvat valtiolle (21 %) ja työnantajasektorille (15 %) vähentyneinä sairauspoissaoloina. Viisi tuntia viikossa on realistinen tavoite: aineistossamme molempien ryhmien osallistujat viettivät keskimäärin sen verran viikossa luontoympäristöissä osallistuttuaan liikuntaneuvontaan. Panostamalla kunnissa esimerkiksi luonnossa liikkumisen hyödyistä viestimiseen ja ennen kaikkea luonnossa oleskelua tukeviin arkiympäristöihin, tavoite on täysin saavutettavissa.
Kirjoittaja: Luonnonvarakeskuksen tutkija Maija Lipponen
Webinaarin 1 esitysdiat löydät täältä. Metsäterveyslaskurin webinaarisarjan osissa 2 (22.10.) ja 3 (5.11.) kuulet lisää siitä, miten kunnat voivat arvioida niiden luontoympäristöjen hyvinvointihyötyjen taloudellista merkitystä ja miten järjestöt voivat käyttää Metsäterveyslaskuria..
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: Metsäterveyslaskuri julkistetaan pian. Tule kuulemaan lisää metsien terveysvaikutuksista syksyn webinaarisarjassa – Metsäterveyslaskuri
