Millaisessa metsässä vietät aikaa? Metsän laatu vaikuttaa hyvinvointihyötyihin

Metsässä vietetty aika tukee terveyttä ja hyvinvointia ylipäätään, mutta myös sillä on väliä, millaisessa metsässä oleskellaan. Metsästä buustia hyvinvointiin ja terveyteen -hankkeen tutkimuksessa kuntien taajamametsät luokitellaan neljään luokkaan: kolmeen metsäluokkaan ja muuhun viheralueeseen. Näin Metsäterveyslaskuri voi ottaa huomioon kuntien erilaisen luontoympäristön. 

Ajattele hetki kahta tuttua ulkoilupaikkaa. Toinen on rauhallinen metsäpolku, toinen puisto tai pieni lähimetsä kerrostalojen kupeessa. Molemmat ovat vihreitä, mutta kokemus niissä voi olla hyvin erilainen. 

Tällä havainnolla Helsingin yliopiston tutkija Daniel Burgas aloitti esityksensä Metsäterveyslaskuri-webinaarisarjan toisessa osassa 22.10.2026.  

Metsän voi kuvata kartalla hehtaareina, mutta kävijälle merkitsee myös se, miltä metsä näyttää, mitä siellä kuulee ja miten siellä voi liikkua. Samankokoiset alueet voivat tarjota hyvin erilaiset mahdollisuudet palautumiseen ja ulkoiluun. 

Kaikki metsät elvyttävät – myös varttuneet talousmetsät 

Suomessa on tehty kenttäkokeita, joissa on verrattu erilaisten metsien vaikutusta koettuun elpymiseen. Simkinin ja kollegoiden (2020) tutkimuksessa kaikki tutkitut metsät tukivat elpymistä. Vanha luonnontilainen metsä ja varttunut talousmetsä olivat kuitenkin elvyttävämpiä kuin nuori talousmetsä. 

Tulos kertoo kahdesta asiasta. Ensinnäkin metsän rakenteella on merkitystä. Toiseksi myös talousmetsä voi tarjota hyvinvointia tukevan ympäristön – ratkaisevaa ei ole metsän käyttömuoto vaan se, millainen metsä on. 

Myös puistot voivat tukea palautumista. Helsingissä tehdyssä kenttäkokeessa esimerkiksi äänimaisema oli yhteydessä palautumiseen (Tyrväinen ym. 2014). Pohjoismaisissa tutkimuksissa rauhallisuus, suoja, kasvillisuuden vaihtelu ja avarat näkymät ovat nousseet esiin elvyttävyyteen liittyvinä piirteinä (Stoltz ym. 2016). 

Viidestä koetusta ominaisuudesta kolmeen metsäluokkaan 

Luokittelun lähtökohtana on pohjoismainen tutkimus siitä, miten ihmiset kokevat luontoympäristön (Grahn & Stigsdotter 2010; Stoltz & Grahn 2021; Stoltz ym. 2024). Metsä voi tuntua: 

• monimuotoiselta – runsaalta ja vaihtelevalta, täynnä erilaisia kasvi- ja eläinlajeja 

• suojaisalta – paikalta, jossa voi nähdä ympärilleen tulematta itse nähdyksi 

• luonnonmukaiselta – kuin se olisi saanut kehittyä rauhassa ilman näkyvää ihmisen vaikutusta 

• rauhalliselta – hiljaiselta ja levolliselta, luonnonäänten täyttämältä 

• yhtenäiseltä – laajalta kuin oma maailmansa, jota voi tutkia eri suuntiin. 

Taustalla on salutogeeninen ajatus: millaisia voimavaroja ympäristö voi tarjota ihmiselle. Burgas kollegoineen etsi näitä koettuja ominaisuuksia kuvaavia, mitattavia piirteitä valtakunnallisista metsä- ja kartta-aineistoista. Ominaisuuksien yhdistelmistä muodostettiin kolme metsäluokkaa. 

Metsäluokka	Mitä se tarjoaa	Ehdot aineistossa
Vaihteleva metsä	Suojaa ja vaihtelua	Vähintään yksi 80-vuotias puustokerros; suojaavaa, enintään 5-metristä pienpuustoa kuviolla tai 25 metrin lähiympäristössä; mikään puulajiryhmä ei muodosta yli 70 %:a puuston tilavuudesta
Syvä metsä	Rauhaa ja etäisyyttä häiriöistä	Vähintään yksi 80-vuotias puustokerros; suojaavaa pienpuustoa; yli 400 metrin etäisyys tiestä, jonka nopeusrajoitus on vähintään 60 km/h
Avara metsä	Tilaa ja laajoja näkymiä	Vähintään yksi 80-vuotias puustokerros; yli 400 metrin etäisyys vilkkaasta tiestä; puuston keskipituus vähintään 20 m eikä pienpuustoa; yhtenäistä metsää vähintään 20 ha

Neljäs luokka, muu viheralue, kattaa muun luonnonpeitteisen ympäristön asutuksen lähellä, esimerkiksi puistot, hautausmaat, niityt ja taimikot. Myös nämä alueet ovat hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä.  

Luokat eivät määräydy sen mukaan, onko metsä suojeltu vai talouskäytössä, vaan puuston iän, rakenteen ja sijainnin perusteella. Siksi myös varttunut talousmetsä voi kuulua mihin tahansa kolmesta metsäluokasta. 

Kaikki luokat eivät voi toteutua samassa paikassa: suojaa antava pienpuusto ja avaruus sulkevat toisensa pois. Ajatus on, että erilaiset metsät tarjoavat erilaisia kokemuksia, ja ihmiset hakevat metsistä eri asioita. Webinaarissa kysyttiinkin, mikä olisi hyvinvoinnille paras metsä. Yksiselitteistä vastausta ei ole – luokkien yhdistelmiä ja määritelmiä tarkennetaan parhaillaan hankkeeseen liittyvässä väitöskirjatutkimuksessa. 

Näin luokitus tehtiin: lähiluonto 2 kilometrin säteellä taajamista 

Tarkastelu rajattiin taajamiin ja niitä ympäröivään 2 kilometrin vyöhykkeeseen. Lähellä sijaitsevat metsät tarjoavat mahdollisuuden toistuvaan arjen ulkoiluun, ja suomalaisissa tutkimuksissa viheralueiden määrä ja lyhyt etäisyys ovat liittyneet niiden runsaampaan käyttöön (esim. Neuvonen ym. 2007). 

Kartoituksessa yhdistettiin useita avoimia paikkatietoaineistoja: 

Aineisto	Mihin sitä käytettiin
MML, kuntarajat 2025	Kunta laskennan alueena
SYKE, YKR-taajamat	Asutuksen lähialue
Metsäkeskuksen metsätieto	Kuviot, puuston rakenne ja ikä
Luken VMI-kartat 2021	Puulajiryhmien puustotilavuudet
Digiroad 2022	Etäisyys teistä ja nopeusrajoitukset
CORINE 2018 (20 m)	Muut maanpeiteluokat

Lopuksi laskettiin kunkin luokan osuus tarkastelualueesta kunnittain. 

Menetelmässä on luonnollisesti yksinkertaistuksia. Etäisyys vilkkaista teistä on karkea mutta koko maassa samalla tavalla laskettava mittari liikennemelulle. Teollisuusalueita ei toistaiseksi huomioida erikseen, sillä niiden äänekkyyttä on vaikea arvioida aineistojen perusteella. Webinaarissa nousi myös kysymys siitä, miten hakkuualueet, joille on jätetty siemen- tai säästöpuita, asettuvat luokitukseen. Molemmat on kirjattu jatkokehityksen aiheiksi. 

Lahti ja Kajaani: sama vihreys, eri metsät 

Kunnat eroavat toisistaan kahdella tavalla: kuinka paljon taajamien lähellä on metsää ja muuta viheraluetta, ja millaisia nämä alueet ovat. Ääripäitä kuvaa vertailu Helsingin ja Juupajoen välillä: Helsingin tarkastelualueesta noin 31 % on vihreää, Juupajoen noin 90 %. 

Lahti ja Kajaani näyttävät, että pelkkä vihreän määrä ei kerro koko kuvaa. 

Osuus tarkastelualueesta	Lahti	Kajaani
Muu viheralue	29,4 %	46,2 %
Vaihteleva metsä	6,7 %	2,9 %
Syvä metsä	0,5 %	0,4 %
Avara metsä	6,2 %	2,0 %
Nuorten mielenterveyshyödyn tarkennus	+0,23 %	−1,35 %
Aikuisten liikkumishyödyn tarkennus	+1,76 %	−2,70 %

Kajaanissa on selvästi enemmän muuta viheraluetta, mutta Lahdessa on yli kaksinkertainen määrä vaihtelevaa metsää ja noin kolminkertainen määrä avaraa metsää. Lahden lähiluonnossa on siis enemmän vanhaa metsää. 

Pinta-aloista ei kuitenkaan voi suoraan päätellä, kummassa kaupungissa luonnon hyvinvointihyödyt ovat suuremmat. Siihen tarvitaan tieto siitä, miten eri ympäristöt ovat yhteydessä hyvinvointiin. Tätä selvitetään tilastollisella mallilla (beta-regressio), joka yhdistää metsä- ja viheralueluokkien osuudet Sotkanetin alueellisiin hyvinvointitietoihin: nuorten kokemaan hyvään mielenterveyteen ja aikuisten suositusten mukaiseen riittävään liikkumiseen. Mallissa otetaan huomioon myös väestötiheys, koulutus ja työttömyys, koska alueet eroavat monella muullakin tavalla kuin luontonsa puolesta. 

Mallin ennusteita verrataan kuntien yhteiseen vertailutasoon, ja tuloksena saadaan kuntakohtainen tarkennuskerroin. Sillä Metsäterveyslaskurin yleistä hyvinvointiarviota sovitetaan paikalliseen ympäristöön. Miinusmerkki tarkoittaa keskimääräistä kuntaa pienempää arvioitua hyötyä – se ei tarkoita, että metsät kunnassa heikentäisivät terveyttä. Luvut ovat alustavia, ja mallinnusta kehitetään edelleen. 

Metsässä vietetty aika on Metsäterveyslaskurin laskennan ydin. Metsäluokittelu tuo laskentaan toisen ulottuvuuden: sen, millaisessa metsässä aika vietetään. Kun laskuri ottaa huomioon kunnan oman metsäkoostumuksen, arvio metsien hyvinvointihyödyistä vastaa paremmin paikallista todellisuutta. 

Webinaarisarjan kolmas osa to 5.11. esittelee laskurin toimintaa 

Metsästä buustia hyvinvointiin ja terveyteen -hankkeen tutkijat esittelevät hankkeen tuloksia webinaarisarjassa.  

Sarjan kolmas osa, jossa esitellään Metsäterveyslaskurin toimintaperiaatteita, järjestetään torstaina 5.11.2026 klo 16–17.  
Lue lisää ja ilmoittaudu webinaariin tästä. 

Tämä kirjoitus perustuu webinaarisarjan 2. osaan Erilaisten metsien vaikutus hyvinvointiin (22.10.2026). Webinaarin esitysmateriaalit löytyvät täältä. 

Metsäterveyslaskurin testiversio löytyy osoitteesta metsaterveyslaskuri.fi. Uusi versio julkaistaan marraskuussa 2026. Metsästä buustia -hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Sosped Keskus, Avoin ry ja Luontoliitto, ja hanketta rahoittaa Koneen Säätiö.